Numos Oy Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) tutkijoiden apuna
Analytiikan avulla tehostusta hoitostrategioihinBusiness analytiikkaan liittyvien projektien lisäksi Numos tarjoaa asiantuntijapalveluita myös tutkijoille. Numos on ollut mukana Paloniemen sairaalassa käynnissä olevien Lohjan masennustutkimuksen (LOMA) ja ratsastusterapiatutkimuksen suunnittelussa ja analysoinnissa. Koska masennukseen hoitoon kuluvat kustannukset ovat viime vuosina nousseet merkittävästi, on tullut tarve parantaa ja tehostaa hoitostrategioita. Lohjan masennustutkimuksessa selvitetään eri hoitomuotojen toimivuutta masennuksen hoidossa. Ratsastusterapiatutkimuksessa on puolestaan tarkoitus osoittaa ratsastusterapian teho masennuspotilaiden hoidossa. Vaikka ratsastusterapiasta on jo aiemmin saatu hyviä kokemuksia, tutkimukset tästä aiheesta ovat harvinaisia.
"Olemme saaneet Numokselta apua aineistojen tilastolliseen käsittelyyn, jossa myös voimalaskelmien ja tutkimusasetelmien rakentelu on ollut olennaista. Yhteistyö Numoksen kanssa on sujunut erinomaisesti", kertoo tulosyksikön johtaja, psykiatrian johtava lääkäri Hannu Saloheimo Paloniemen sairaalasta. -"Lohjan masennustutkimuksen tulokset on otettu – julkaisujen viivästymisestä huolimatta – käyttöön luotaessa prosessipohjaisesti toimivaa avohoidon vastaanottomenetelmää. Näin hoidon tarve saadaan tyydytettyä mahdollisimman tehokkaasti ja hoidon priorisointi voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi. Tämä on nykyhetken ja lähitulevaisuuden suuri haaste psykiatriassa. Pienikin yksikkö voi hyödyntää tieteellistä tietoa, kun tutkimusasetelma on rakennettu tarkasti.", Saloheimo jatkaa. Oikeanlaisilla mittareilla apua hoitotyön vaikuttavuuden arviointiin Vanhustenhoito on tämän hetken yhteiskunnallisessa keskustelussa voimakkaasti esillä. Tulevaisuudessa potilasmäärät myös vanhuspsykiatrian hoitopaikoissa tulevat voimakkaasti kasvamaan. Tämän takia on syntynyt tarve tutkia, miten vaikeasti dementoituneiden vanhusten hoitoa voitaisiin parantaa ja millaisilla mittareilla hoidon vaikuttavuutta voitaisiin arvioida. Tähän liittyen Tammiharjun sairaalassa toteutettiin vuoden 2008 aikana DEGERO-tutkimusprojekti. Sen tarkoituksena oli selvittää, millä toimenpiteillä vaikeasti dementoituneiden vanhusten aggressiivisia käytöshäiriöitä voitaisiin vähentää. Numos oli mukana tässä projektissa suunnitteluvaiheesta lähtien. "Hoitoympäristön ja oman työn arvioinnin kehittäminen edellyttää tänä päivänä hoitotyön vaikuttavuuden mahdollisimman objektiivista mittaamista. Saimme Numos Oy:ltä konsultointiapua vanhuspsykiatristen potilaiden käytöshäiriöiden mittaamiseen ja mittarikehittelyyn liittyen.”, sanoo ylilääkäri Harriet Lind Tammiharjun sairaalasta. ”Valitsimme Numoksen saamiemme suositusten perusteella. Tilastoanalyysin huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa on mahdollistanut mahdollisimman luotettavat tulokset. Olemme myös hyötyneet saamastamme tiedosta analyysien mahdollisuuksista ja rajoituksista. Mielestämme yhteistyö on ollut hyvää ja koemme lopullisen raportin saaneen lisäarvoa liittyen saamaamme tutkimustulosten analyysiin.", Lind jatkaa. Projektin tärkeimpinä tuloksina havaittiin potilaiden käytösoireiden selvä vähentyminen ja hoitohenkilökunnan työstä aiheutuvan stressin vähentyminen. Erityisesti potilaille järjestetty päivätoiminta ja ylipäätään potilaiden erilainen aktivointi näyttivät vaikuttavan oireisiin ja sitä kautta henkilökunnan kokemaan stressiin. Käytöshäiriöiden voimakkuuden takia toivottomiksi tapauksiksi luokitelluista potilaista suurin osa pääsi tutkimusjakson päätyttyä perusterveydenhuollon eri yksiköihin. Projektin tulosten perusteella on jo tehty muutoksia käytännön hoitoprosessiin. Tilastotiede oleellisena osana tutkimuksen eri vaiheissaTilastotieteen asiantuntemusta on hyvä olla tutkimusryhmässä heti tutkimuksen alkumetreillä. Suunnitteluvaiheessa asetetaan tutkimuskysymykset, joiden perusteella päätetään tutkimusasetelma. Seuraavaksi tehdään tarvittaessa otoskokolaskelmat. Jo tässä vaiheessa on oltava tiedossa, mitä menetelmiä on tarkoitus käyttää analysointivaiheessa. Otoskokoon vaikuttavat mitattavan muuttujan hajonta, testin haluttu voima ja merkitsevyystaso sekä tieto siitä, kuinka suuri muutos mitattavassa muuttujassa mielletään kliinisesti merkittäväksi. Esimerkiksi psykiatrian tutkimuksissa on yleistä, että suuri osa tutkittavista potilaista jää pois seurannasta ennen tutkimuksen loppua. Tämä olisi myös huomioitava lopullista otoskokoa päätettäessä. Kun aineisto on kerätty, se muokataan analyyseja varten sopivaan muotoon. Samalla tehdään aineistolle alustava tarkastelu, jotta voidaan havaita esimerkiksi tallennusvaiheessa tapahtuneet näppäilyvirheet. Aineistoa analysoitaessa on huomioitava mm. analysoitavien muuttujien jakaumien muodot, puuttuvien havaintojen vaikutus analyyseihin jne. Tärkeimmät tutkimustulokset esitetään tekstin lisäksi myös taulukoina ja kuvina. Huolellisesti suunnittellulla tutkimusasetelmalla voidaan vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Myös tulosten selkeä esille tuonti on tärkeää, jotta lukijat saavat selkeän ja oikeellisen kuvan tutkimuksen lopputuloksista.
|